sunnuntaina, marraskuuta 27

Märkiä hiuksia suussa ja korvissa, rumia kattiloita ja kauniita vispilöitä



Varmaan moni joka avas tän sivun vähän järkytty näkemästään
mutta koska lupasitte kestää jotain toisenlaistakin Kuismaa niin täältä pesee.

Tosiasiassa mulla on monet asiat nyt tosi pahasti sekasin,
joillain saroilla vois mennä paljon paremmin jos vaan jaksaminen riittäis. 
Jotkut vaikeet jutut taas ei oo enää oikein mun päätösvallan ulottuvissa, 
joten niiden kohdalta tuntuu voimattomalta ja myös tosi surulliselta.

Mielialaa kohottaakseni päädyin yllättäen kuvien pariin!
Rupesin selaileen kesäkansioita hetkelliseks pakopaikaks ja löysin noi ylläolevat.
Ne on kuvia kun oltiin pari päivää Sahinin mökillä.
Voin kertoo että sympaattisin mökki ikinä. ♥
Mulle kuitenkin tuli mielee jotain juttuja mitä halusin jakaa.
Tai ensin kun katoin näitä kuvia, mietin vaan, että miten se idiootti
pystyy ottaan musta näin rumia kuvia, mutta sitten kun lopetin
arvostelemasta mun ilmettä tai ihoo tai alakantti-kaksoisleukaa
mulle tuli ajatus, että itseasiassa mä oon näissä paljon kauniimpi kun aluks ajattelee.
Se onnellisuus mitä tuolla koin, oli niin paljon kauniimpaa
kun mikään vaikkapa laihuus ikinä, että se jotenkin värittää mutkin kauniiks.
Te voitte olla asiasta täysinkin erimieltä, mutta en halunnu mitään nättejä kuvia tänään.

Mä oon siitä välillä kummallinen, että saatan unohtaa jotkut romanttisimmat tai yleisesti
merkityksellisimmät asiat 
(luultavasti tuun unohtaan oman hääpäiväni suunnilleen kokonaan ja lasten kastejuhlat jne.)
ja sitten taas hullaannun johonkin tiettyyn hetkeen tai muistoon
joka näyttää ulospäin arkiselta. Vähän niinkun toi mökkeily. 
Me katottiin myytinmurtajia ja Love Exposure, käytiin saunassa, 
valvottiin yks yö ja nukuttiin pitkälle seuraavaa päivää, grillailtiin, 
kuunneltiin Ismo Alankoo ja kerrottiin kaikkia juttuja toisillemme.
Ei mitään semmosta teennäistä tai järjestettyä vaan pelkästään sitä, mikä tuntu järkevältä siinä kohtaa.
En ainakaan muista hetkeekään kun olis miettiny että nyt täytyy tehdä jotain, mihin ei oo fiilistä.
Noi kaks päivää oli ehdottomasti parhaimmat koko kesänä ja jos joku antais tarjouksen
että vaihtaisin noi päivät siihen että olisin taas superskinny, 
niin nauraisin ja kävisin ostaan ison levyn piparisuklaata.
Se on hyvää.

Ainiin!
Toi osallistu runovideokilpailuun
 ja olin vähän messissä tekemässä:

sunnuntaina, marraskuuta 20

Varpaasi ovat kylmät


Mitä jos minusta ei tulekaan se tyttö
johon sinä rakastut
Eikö niihin tyttöihin rakastuta
jotka oikeasti lukevat kokeisiin
tai suutelevat vakavasti
Siihen tyttöön sinä lopulta lankeat
jolla on vaaleat kiiltävät hiukset

Minun hetken ilahduttavaan kykyyni
hypätä hetkeen täydellisesti ja ajattelematta
sinä kyllä kyllästyt
Minun teennäiseen yritykseeni opetella juomaan teetä

Minä en vain ole se tyttö johon sinä rakastut
En uskalla sanoa sitä sinulle

Routa kiipeää hameen helmaan saakka
kädet ovat kohmeiset

Me molemmat pysymme hiljaa


keskiviikkona, marraskuuta 9


Muistot liukenevat teehen
vaikka me molemmat vannoimme
että kestäisimme. 
Ylä- ja alamäet.

Kukat, pöytäliina, häämekko,
ne samat kuin mitä oli silloin.
Sinä edessäni lihana ja verenä.
Sinä edessäni todellisena ja voittamattomana
lupautumassa iäksi.
Ylä- ja alamäet.

Minä istun yksin täysien teekuppien äärellä.
Ylä- ja alamäet.

-----------------------------------------------------------

Niin sanottu turha pälätys -osio.

Mua vähän pelottaa postata tänne ikinä mitään
että kiinnostaako ketään enää kun mun elämässä 
ei oo sen suurempaa draamaa. Siksi tämä hurja hiljaisuus.
Oon ollu paha tyttö, ja kirjottanu kaiken irc-galleriaan
jotta kukaan ei näkis niitä eikä tarvis pyydellä anteeks
"yhyy sori kun angstaan taas perus lukiopitkämatikkaväsymysitkuvinqvonq-juttuja" -tyylillä
Eli joo, kai sitten vois ruveta tänne kirjottelemaan tai mitä te nyt ylipäätänsä 
haluatte!? (blogikeski-iänkriisi ehdottomasti, onhan tässä yli vuosi bloggailtu) 
Tai että onko se hirvittävää jos
kirjotan tänne puhekielistä mömmömmöötä vai loukkaannutteko
sydänjuurianne myöten ja tajuatte että "hei toihan on ihan tylsä pikku peipponen" 
ja lähette hiihteleen. Niin tai näin, kertokaa mitä tahdotte, niin voin koittaa
toteuttaa.

ps. kysymyspostaus 2 ois valmiina mutten saa siirrettyä sitä koneelle
(=tokan kerran: paha minä)