maanantaina, maaliskuuta 28

Tämä nyt ei ole tarkoituksellinen
valinta mutten keksi mitä kirjoittaa.

torstaina, maaliskuuta 24


Aloin tutkiskelemaan vanhoja kuvia.
(no siis ei vanhoja muttei tänä vuonna otettuja)

tiistaina, maaliskuuta 22

there is no map
to human behaviour

sunnuntaina, maaliskuuta 20



Koska sinä heität minut
pois?

torstaina, maaliskuuta 17

Kaipasin hieman muutosta ulkonäkööni,
päätin kerrankin yrittää muuttaa
jotakin muuta kuin vartaloani.
Värjäsin siis hiukseni ja leikkasin taas
vaihteeks suoran otsatukan
(josta tuli vähän liian lyhyt ja rikottu).
Kuvissa tosin se näyttää pidemmältä
ja väri hieman punaisemmalta kuin mitä todellisuudessa.

sunnuntaina, maaliskuuta 13

Tässä siis vielä tämän päivän otokset äidinkielen esitelmään.
Otin kuvia "kirjan päähenkilöstä" eikä minulla tietystikään ollut muita
malleja kuin itseni.
Asulla ja meikeillä halusin luoda hieman
suomalaistyyppistä naista naisellisempaa tyyliä,
kirjassa kun puhutaan paljon siitä kuinka
virolaisnaisia huoritellaan Suomessa
heidän naisellisuutensa takia.
Harmi että olen näin nuori ja suomalaisen näköinen,
kuvista ei tullut ihan sitä mitä piti.
Tuosta naisellisuudesta siis vielä, tarkoituksenani
ei ole nyt mitenkään loukata ja väittää että suomalaisnaiset
on äijiä vaan vähän yleistää ettei
suomalaisnaiset kauhean usein käytä kirkasta
huulipunaa tai hametta.

Olen tekemässä äidinkielen esitelmää Sofi Oksasesta ja hänen kirjastaan Stalinin lehmät.
Se kertoo bulimiaa sairastavasta tytöstä.
Esitelmässä on kaksi vapaavalintaista osaa ja päätin kokeilla valokuvaamista.
Huomenna ajattelin ottaa vielä "henkilökuvan" kirjan päähenkilöstä.


sunnuntaina, maaliskuuta 6

Pitäisi kai välillä kertoa kuulumisia.

Hiihtoloma meni mukavasti.
Olin maanantaista torstaihin seurakunnan perheleirillä
isostelemassa. Tykkään kauheasti lapsista ja oli mukavaa kantaa repparissa pikkuisia
tyttöjä (tai vähän isompia isosia) ja pitää sylissä välillä neljääkin muksua.
Itselläni kun ei ole ikinä ollut pikkuveljeä tai -sisarta.
Iltaisin meillä oli aina muiden isosten (kolmen pojan ja yhden tytön) kanssa kivaa,
kun saimme olla keskenämme saunassa ja uima-altaalla.
Leirin lopulla meinasinkin päätyä lumihankeen kai kostoksi kaikesta pahasta.

Perjantaina olin ensin töissä naapurissani olevassa leipomo/kahvilassa ja illalla kaverin kanssa elokuvissa katsomassa Black Swanin. Lauantaina sama kuvio toistui mutta olimmekin isosporukalla katsomassa The Riten. Oikeasti en kyllä tykkää kauhusta mutta poikien iloksi sitten menin. Sunnuntaina olin taas leipomolla ja sen jälkeen menin retkiluistelemaan! Luistelin 12km ja siinä jotenkin ajatus lähti kieppumaan kaikkiin suuntiin. Yksi iso ajatus oli, että onko minulla oikeasti muka joku syömishäiriö. Ajatus tuntuu niin naurettavalta. Olen lähes normaalipainossa, syön täysin normaalisti, nykyään vähän liikakin kaikkia herkkuja enkä edes ihan hirveästi niistä ahdistu. Kävin siellä leirikeskuksessa kaksi kertaa vaa'alla. Illalla yksi vaaka näytti märkä pyyhe päällä 49kg. Totta kai se pelästytti kun luulin painavani 47. Seuraavana päivänä kuitenkin kävin uudestaan ja painoinkin 47.4 vaatteet päällä. En kuitenkaan masentunut tai ahdistunut siitä. Muutenkaan en ole kauheasti ahdistunut mistään ainakaan nyt hiihtolomalla. Päinvastoin, kaikki on tuntunut jotenkin palanneen ennalleen. Olen taas yleisesti ottaen pirteä ja iloinen. Syön ja liikun normaalisti, en todellakaan liikaa. Huonoja päiviäkin tietysti on mutta sehän on ihan normaalia. Missä siis on sairaus?

(oikeasti minulla on 37-38 jalka
mutta joudun käyttämään iskän monoja jotka ovat 42
siksi jalkani siis näyttävät isoilta)