tiistaina, elokuuta 31

maanantaina, elokuuta 30

It's a small crime and i got no excuse.


Hihii, ekat reenit Tampereen opistossa! Vaihoin siis sillai tanssiopistoja että käyn kahel paikkakunnalla. Tänään oli vuorossa jazz ja se meni ihan kivasti, mulla on yks kaverikin siinä ryhmässä jonka oon tuntenu kauan. Koulussa oli sitten taas terkkari ja se taas lauko hyvin mielenkiintosia diagnoosejaan ja teki mulla jonku mieliala testin jonka tulokseks se sano että mussa on alakuloisuutta. OIKEESTI? Välillä tuntuu niin naurettavalta käydä siellä. Seuraavaks 7.9. eli enstiistaina on sitten koululääkärin vuoro. Kattoo mitä siitäkin tulee.
En jaksa kauheen pitkää sepustusta pistää mutta tänään siis olin reeneissä ja sen jälkeen M:llä. Käytiin kaupassa sen Helkama Ässällä kaks päällä vaikka se on semmonen pikkupikkumopo. Mulla ei ollu kypärää mutta nauroin enemmän kun pitkään aikaan, se mun kaveri on siis poika ja isokokonen niin näytettiin varmaan tosi huvittavilta sen pienen mopon päällä. Sen jälkeen mentiin niille ja pelasin Sims 3:sta. Oli tosi kivaa. Sen jälkeen kävin äitin kanssa kaupassa ruokaostoksilla ja mua alko ahistaan ajatus että mun pitää syödä. Onneks huomennakin voin "livistää" koska meen serkun kanssa avustajaks Tehdas-sarjan kuvauksiin ja siinä menee melki koko päivä (13:30-19).
Aamu- ja iltapainot oli kumpaisetkin 48.4 eli en saavuttanu välitavotepainooni (aamusin 48 ja iltasin 48.4) kun vaan illan osalta. Järkytyin myös tänään miten hitosti yhessä viattomassa Kismetissä on kaloreita: 283?! Luin sen vasta syömisen jälkeen että kivakiva. Huomasin myös kaupassa ollessani että vanukkaassa ja jugurtissa on yhtäpaljon kaloreita, ei uskois mutta näin on useiden kohdalla.
Syömiset:
Aamu: hapankorppu, lohijuttua siinä päällä + vesilasi
Koulussa: näkkäri, kolme kurkkua päällä
Iltapäivällä: kaks hapankorppua + kismet
Illalla: vanukas, jotai limsaa vähän ja riisipuuroo vähän (äiti pakotti -.-)

tosta tulee yhteensä jotain 700kcal että ei paha mutta ilman kismettiä ois ollu 400! Aattelin kokeilla sitä 246810 kuuria eli ekana päivänä 200kcal, tokana 400kcal jne. vikana siis 1000kcal ja sen jälkee paluu alkuun. Aika moni on kehunu tehokkaaks koska ei mee säästärille koska vaihtelee noi niin paljon.

sunnuntaina, elokuuta 29

I'll be fine, just give me time.

Hmm, en tiiä ihan miten kuvailisin tätä päivää. Oon ollu pari päivää jotenki aika syvällä masennuksessa ja kaikessa syömiseen liittyvässä vaikka oon kyllä ihan syöny hyvin (liiankin). Oikeestaan kaikki jotka on ollu mun kanssa tekemisissä on sanonu siitä mut en oo oikein jaksanu välittää. Jotenkin tuntuu että kaikki junnaa paikoillaan. Tänään mun sisko sai mut suostuteltua kuvaan sitä kun se oli ratsastamassa parin kilsan päässä. Oli ihan virkistävää nähä tuttuja kun se ratsasti siis tutun hevosella, ne pyysi meijät kahville niin juteltiin kaikenmoista. Sitten mun veljen kaveri E jutteli mulle aika paljo ja ku menin kuvaa siskoo niin se tuli sinnekkin. Jotenki kaikki muut on väsyttäny tässä lähiaikoina kun kaikki muu muistuttaa mua syömisjutuista mutta kun E ei tiiä niistä tietysti mitään niin oli jotenkin vaivatonta. Pitkästä aikaa pystyin jutteleen ilman että näin toisen osapuolen silmissä huolta.
No mut joo, aamupaino oli taas järkyttävän 48.6. On se sentäs laskenu siitä 48.8 mut ei tosiaan tarpeeks ja huomenna kuitenkin taas terkkari.. Aattelin et vois mennä viel kohta tossa lenkille ku söin kaikkee hyvää (_taas_) tänään:
Aamu: 2 hapankorppua, niiden päällä semmosta lohijutskaa + vettä
Päivä: milka-suklaata ja kääretorttua + teetä
Iltapäivä: pinaattikeittoo + kananmuna + vettä, milka-suklaata taas pala
Ilta: pulla + vettä

tosta jotain 780 kcal ettei nyt ihan hirveesti. Koitan pitää nyt syömiset siinä 800 kcal pinnassa, pitäs laihtua jotain pari kiloo / viikko. Haluisin kyl nopeemmine mut täytyy kattoo.

Rakastuin muuten yhteen bändiin kattellessani lempileffaks noussutta Closeria, Damien Rice on siis uusi rakkaus. Ihania lyriikoita ja jotenkin hoivaavia biisejä, kun kuuntelee niitä ne saa hyvänolon tunteen, sellasen rauhan kehoon. Aijjai ♥ Tässä yhen biisin lyriikat, mun mielestä yksinkertaset mutta tosi oivaltavat (biisi on Amie):

Nothing unusual nothing strange
Close to nothing at all

The same old scenario the same old rain
and there's no explosions here

Then something unusual something strange
comes from nothing at all

I saw a spaceship fly by your window
did you see it disappear?

Amie come sit on my wall and read me the story of Of O
Tell it like you still believe that the end of the century brings a change for you and me

Nothing unusual nothing's changed
Just a little older that's all

You know when you've found it there's something I've learned
'cause you feel it when they take it away hey hey

Then something unusual something strange
comes from nothing at all

But I'm not a miracle and you're not a saint
just another soldier on a road to nowhere

Amie come sit on my wall and read me the story of O
tell it like you still believe that the end of the century
brings a change for you and me

Amie come sit on my wall and read me the story of o
tell it like you still believe that the end of the century
brings a change for you and me.


torstaina, elokuuta 26

blaablaablablablablaa

En ymmärrä miks mutten halua nykysin oikeen lähtee mihkään kotoo. Pelkään kauheita syömäkohtauksia kun tunnen oloni turvalliseks kavereiden kanssa. Jälkeenpäin yksin on ihana sitten katua niitä. Ihmetyttää lähinnä siks, että yhtälailla ratkeilen aina kotonaki. Tänäänki, suunnitelma oli
Aamu: 1 leipä + vesilasi
Koulussa: salaattia, näkkäri + vesilasi
Kotona: 1 leipä, salaattia ym + vesilasi
... kuinka kävikään
Aamu: 1 leipä + vesilasi
Koulussa: 1 uunimakkara, porkkanaraastetta, perunamuusia + vesilasi OIKEESTI MITÄ KUMMAA MÄ INHOON MAKKARAA, EN IKINÄ SÖIS SITÄ NORMAALISTI!
Kotona: 1½ palaa pizzaa, 2 leipää + 2 vesilasia
Että hienosti taas onnistu tämäkin. No, yritän huomenna petrata, tällä menolla painan illalla 100kg. Jeii! Muuten sillai päivä meni aika tasapaksun tylsästi: telkkarista on tulossa mun paras ystävä. Kaikki ohjelmat menee: Oprah, Dr. Phil, E! Tositarinat jne. Katon kauheeta paskaa mutten keksi muutakaan millä tappaa aikaa. Kyllä mä toki ihan hyviäkin ohjelmia katon. Välissä vaan niin paljon turhaa.
Mut joo, takasin läskiahdistukseen. Ajattelin jo hetken että jos menisin siihen hoitoon niin mun eri tarvis ehkä tuntee tätä kauheeta ahdistusta joka kerta kun syön... Torjuin sen tietysti heti, musta ne ei saa mitää pikku paksukaista joka painaa 55 kiloo ja syö koko ajan. Hyihyihyi, 46, se on päällimmäinen tavote.

(muokattu jälkeenpäin)
löysin jotain joka on niin mun ajatuksista:
"Tuhansia kaloreita tuottamassa surua vatsassani. Aamuisin päätän onnistua, illalla löydän itseni miettimässä kuinka paljon minuun mahtuukaan ruokaa. Tyhjiä lupauksia, huomenna minä onnistun mutta en koskaan onnistu. Olen niin väsynyt tähän touhuun, en vain osaa tehdä tätä oikein."

keskiviikkona, elokuuta 25

moi oon läski

Ei tässä muutakun.. mua ällöttää ihan hitosti. Vedin ihanasti takapakkia: iltapaino 49.3.
Äiti tykkäs syöttää.. Tähän lihomiseen on pakko tulla loppu.
Huomisesta lähtie:
aamulla 1 leipä + vesilasi
koulussa salaattia + näkkäri + vesilasi
kotona 1 leipä + vesilasi, salaattia yms.

+ vettä päivän aikana 1 litra

PAKKO.

maanantaina, elokuuta 23

EAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARRRRRGHHHHHH

Tää päivä on kauniisti sanottuna perseestä. Mitä muuta voikaan tosin maanantailta odottaa?
Noh, kyllähän tää ihan söpösti alkuun lähti: 47.9, jonka jälkeen jugurttia joku 100g. Sen jälkeen sitten kovin moni asia ei mennykkään hyvin. Alkajaisiks, mun laukku hajos. Heti perään sitten meinasin myöhästyä taksista, taas.
Koulussa nyt meni miten meni, ei ollu kauheen hyvä fiilis kun V (mun kaveri) oli ihan maassa ku sillä oli aika värikäs lauantai. Ruokailussa söin kanaa + riisiä.. ei hyvä.
Tulin sitten kotiin ja heti koneelle. Aloin sit juttelee M:n kanssa aluks ihan normia mut sit se veti mukaan tän mun ruualla pelaamisen. En ymmärrä miks ihmeessä olin kertonu sille sen hoito jutun?! Oon ollu vissii aika ajattelematon kipeenä. No mut jokatapauksessa se heitti kivasti paskaa niskaan mesessä, kopsailen tähän loppuun jotain. Ihmiset ei oikeesti ymmärrä kuinka helvetisti mä kärsin ihan sen takia että tiedän niiden olevan musta huolissaan. Mä kärsin siitä koko ajan, joka päivä mua joku muistuttaa kuinka paha ihminen oon kun satutan muita. Kyllä mä sen tiedän jo etukäteen: oon paha oon paha oon paha teen väärin! Mun vaan on pakko laihtua, pakkopakkopakko. Yhtälailla pakko kun muille ihmisille on hengittäminen. En selviä ilman sitä, ilman laihtumista mä murrun, masennun. En ansaitse mitään tervettä oloo, mun on pakko vaan laihtua, mä en saa syödä. Sitten kun sanon että voit sä mut hylätä etten satuttais sua enää niin kaikki kysyy "Haluaksä musta eroon vai?"
Musta tuntuu että mun on kohta pakko katkasta muutamia ihmissuhteita ihan sen takia etten enää satuta niitä. Ehkä mä ansaitsen olla yksin.
Palaten kuitenkin tähän päivään, oon syöny tänään ihan hirveesti. Niinkun oikeesti paljon.
Aamu: jugurttia
Koulussa: kanaa + riisiä
Iltapäivällä: 2 lihapullaa + 1 pieni peruna
Illalla: kinuskikakunpala, 5 keksiä, 1 dumle, pistaasipähkinöitä ja paahtoleipä
Eieieieieiei, mua kaduttaa niin paljon että tekee mieli itkee. Noiden herkkujen jälkeen harkitsin taas oikeesti oksentamista. Tuli niin paska olo ja syyllisyys. En kuitenkaan uskaltanu taaskaan, vitun oksennusfobia. Lähin kyllä heti syömisen jälkeen käveleen tunniks tonne ettei kaikki menis heti mun vaivalla saavutettuun alle 48:n vartaloon mutta illallahan sen näki: 48.3.
Mä vihaan itteeni tänään, niin syvästi vihaan.
Loppukevennykses palasia mesekeskustelusta.
Kuinka paljon voi vihata mitään?

M:"Mun mielestä oot menny vähä liian pitkälle ton juttus kanssa...

ja sä et tiedäkkään kuinka mun tekis mieli, vaan sun hyväks...
(kertoo äitille tästä syömisjutusta)
Vaikka siinä menis meiän ystävyys koska toi on sulle jonkinlainen
elämäntapa musta tuntuu.."
"Mutta sä et tiedä millä sä leikit. ja siis toi oikeesti muuttaa sua jo
ihmisenä niin paljon, että tässä vaan kärsii kun joutuu kattoon vierestä."
"no siis susta tulee vähän semmonen joka kiinittää johonkin pikkujuttuihin
hirveesti huomiota, sillain että ne alkaa "ärsyttää" sua, vaikka niissä ei ois
normaalisti mtn semmosta. Siis susta tulee kärttysämpi"
"Ja et sä voi oikeesti edes kuvitella paljon tää ees koskee muhun"
"Ja sä et voi tietää sitäkään mitä K joutuu käymään läpi"
"Jahas et halua satuttaa ketään
no sitäpä sä teet tietoisesti kokoajan"






sunnuntaina, elokuuta 22

otsikko jota ei koskaan keksitty

Oli ihan mukava päivä taas vaihteeks. Kaikella on toki huonot puolensa mutta silti. Oltiin yötä Ka:lla (mun kaverilla) M:n ja K:n kanssa. Aamulla ku herättii nii suunnilleen heti kävin heittään K:n kotii ku se halus ja sit kävin tankilla, mun piti myös käydä hakee meille jotai aamupalaa mutta kaupat ei ollu vielä auki, ostin kylläki huoltsikalta mini marsin koska oli hillitön nälkä, hyi minua.

Yhen aikaan sitten päätettiinki mennä mäkkiin kunnon aamupalan sijasta. Noi yritti suostutella mua syömään Big Mac mutta söin kummiski Happy Mealin. Kaduttaa kyllä jälkeenpäin. No mut puolustelin sitä sillä etten eilen syöny ku kolme kertaa: aamulla jugurttia, kolmen aikaan kanaa + ruisleivän + vettä + kurkkua ja sit joskus kahentoista aikaan yöllä NELJÄ
(en ikinä syö niin montaa!) leipää + kaakaoo. Syön aina kummallisesti kun oon Ka:lla. Mut palaten mäkkeilyyn, lähin sen jälkeen aika nopsaan kotii. Kotiintullessa painoin 48.1, olin aika yllättyny, positiivisesti. Kotona söin sitten viidenmaissa kalakeittoo + kinuskikakkua + kaks keksiä + yhen dumlen kun noi oli pistäny valmiiks lautaselle.. Menin sit heti sen jälkee mettään käveleen vaan ympäriinsä ja kuvailin:


Blaah, huomenna koulu taas alkaa. Jaksankohan? En tiiä.
Blogi synty biisien soidessa:
  • Gorillaz - Feel Good
  • CMX - Minun sydämeni on särkynyt
  • White Lion - Love Don't Come Easy
  • Jason Mraz - Butterfly
  • Melpo Mene - The Sun
  • Porcupine Tree - Arriving Somewhere But Not Here

perjantaina, elokuuta 20

kipeenä

Aamulla herätessäni tajusin että pää on ihan sairaan kipee ja täynnä räkää. Ah.
En siis menny kouluun vaan jäin nukkuun kahteentoista. Painoin aamulla 48.4, söin pienen kupin jugurttia.
Päivemmällä lähin ajaleen ja kävin ostaan nenäliinoja ja Hyvää päivää -juoman. Näin myös M:mää, oli ihan jees. Söin myös kaks dumlee.
Illemmalla katoin ihan sairaasti telkkaria: 1 jakson Good Wifea, 2 Californicationia, Ystävänpäivä -leffan, Kanadan huippumalli haussa ja Tanssin huipulle. En siis yleensä kato mitään telkkarista. Siinä kattellessani söin 3 pientä vesimelonin palaa, yhen pienen leivän, vesilasin ja palan kinuskikakkua, äitin mieliks. Olin jo aiemmin päivällä syöttäny kaks lihapasteijaa koiralle ja vieny jotai hedelmiä pusikkoon et oisin muka syöny ne. En tykkää jos se on musta huolissaan, ku ei oikeesti tarvi.
Nyt sit söin jotai 10 karkkia ja join lasin boolia, painoin 48.5, ei sillei kauheen paha, oon kuiteski lähinnä istunu tän päivän. Ärsyttävää kun pää on ihan sika kipee eikä ajatuskulje, lisäks sydän rasittuu tosi nopeesti: nousin portaat ylös niin se hakkas ihan hulluna. Huomenna ois tarkotus käydä töissä ja kavereiden kanssa leffassa, kattoo nyt mitä siitä tulee.

Blogi synty näiden biisien soidessa:
  • Brjök - Human behaviour
  • Olavi Uusivirta - Nukketalo palaa

torstaina, elokuuta 19

synttärit



Päivä alko mahtavasti: kurkku ja pää ihan sika kipeitä. Kouluski oli joku mokkerikaste joten jippii, pääsin luuttaan lattioita ku niitä suihkittiin vesipulloil. Pari onnitteli koulussa ja 11 oli ehtiny jo aamulla naamakirjassa. Olin aika otettu sillei. Aamul söin kaks lihapasteijaa ja join _maitoo_! Paino oli 48.3 eli ihan jees. Nii ja sit kävin terkal. Se oli aika jäätävää, se kyseli multa kaikkee ja katto mun painon: siellä se oli 47.5. Se sano et mun tila on pahentunu ja se haluais että molemmille vanhemmille kerrottais + mut hoitoon. Siis sillei et kävisin terveyskeskusasemalla sit siel ois kuraattori, terkka ja kaks muuta jotain tyyppiä. En haluu kertoo äitille mut sain kuulemma silti mietintäaikaa. En tajua, jos mulla ois syömishäiriö eks mun pitäis painaa jotain 40kg? Pysyn tämmösenä pikku possuna.

Se kyl puhu kaikkee muutakin. Se kyseli kaikkee et onks mulla kavereita ja näi, sitte ku sanoin et tunnen itteni vääränlaiseks kaikkialla niin se sano et se voi johtuu siitä etten mä päästä ketään jonkun mun suojamuurin taakse, että alitajuntaisesti en usko olevani tarpeeks hyvä kaveri tai sillai. En tiiä oikein mitä mun pitäis ajatella. Toisaalta tuntuu että noin sanotaan aina kaikille ja kuitenkin kyllä kerron K:lle melkei kaiken. Kerroin tosta hoito jutustakin heti eli eks se oo aika läheinen? Ottais sitten siitä selvää.

Myöhemmin koulun jälkeen mulla oli mopokorttikoe ja ekalla läpi! Tuli kaks virhettä sanallisissa ja kaks kuvallisissa eli ihan jees, oon onnellinen et pääsin. Tutkinnon jälkee tultiin kotiin ja mummu ja mun serkku + täti kävi ja söin _ihan sikana_. Iltapaino olikin 48.9 <3

Loppufiilis päivästä jäi kuitenkin aika paska koska söin niin perkeleesti.
Aamu: kaks pasteijaa + maitolasi
Koulu: Hyvää päivää -juoma
Iltapäivä: kalakeitto + pasteija + vesilasi + kakunpala + karkkia + 4 ballerina keksiä
Ilta: kaks pasteijaa + vesilasi

Oikeesti pakko laihtua ja lopettaa toi mässäily. No mut kai mä saan anteeks, olihan sentään mun synttärit?

En kuunnellu musiikkia joten listaa ei tuu ja anteeks tekstin sekavuudesta.

(Kirjotin tän eilen mut en saanu julkastua)

keskiviikkona, elokuuta 18

hyvää iltaa


Hmm, tää päivä alko aika synkästi: väsytti ihan hirveesti herätä 6:30 ja painokin oli se 48.8. Taksistakin meinasin myöhästyä, onneks kuitenkin kerkesin. Koulussa alettiin tekeen kässäs jotain juhlamekkoo. En oikein saanu mitään aikaseks. Aamulla söin vähän vispipuuroo ja lasin vettä. Koulussa vähän salaattia, lasin vettä ja näkkärin. Jeii?

Koulun jälkeen sitten menin kirjastoon, aattelin eka ettiä jotain kokkauskirjaa kun mennään lauantaina piknikille kaveriporukan kanssa viettään mun ja K:n synttäreitä. Kattelin jotain Jamie Oliverin 'Alaston kokki' -kirjaa ja vitsi mun teki mieli syödä. Onneks ei ollu mitään lähettyvillä niin vältyin siltä. Hetken päästä aloin ettii sillei hajanaisesti jotain syömishäiriöhin liittyviä kirjoja, bongasin "Syömishäiriöiden salainen kieli". Luin sitä parikyt sivua ja vaikutti aika mielenkiintoselta, siinä on myös tarinoita syömishäiriöstä ja muutaman kerran meinasin
kyynelehtiä siellä kirjastossa. Onneks en. Myöhemmin K tuli sinne ja juteltiin joku aika siellä kirjastossa. Lähtiessä se lainas sen kirjan mulle kun multa oli jääny lompakko kotiin. Lähettiin pois ja käytiin kahvilassa syömässä pasteijat, lisäks join vähän pommacia. Sen jälkeen K saatto mut reeneihin. Siellä oli aika outoo, meijän 11 henkinen ryhmä oli kutistunu neljään henkilöön ja vakituinen opettaja vaihtunu. Nyt meillä on sijaisena 3 viikon ajan semmonen tyttö joka on Englannissa jossain maailman parhaista kouluista. Tää eka tunti oli kyl mun osalta tosi kankeeta, ärsytti kun kroppa ei toiminu.

Reeneistä päästyäni käytiin äitin kanssa kaupassa ostaan kaikkee mun huomisille synttäreille. En oo oikein päättäny vielä et mitä syön siellä. Kotiin tullessa paino oli 48.3 mutta kun käväsin 3km lenkillä se laski 48.0:llaan. Sen jälkeen söin 3 pientä leipää joiden päällä graavilohta ja join vettä. Myöskin siivoilin että kai tänään on menny ihan hyvin kaloreita?

Tajusin tätä kirjottaessani että mua väsyttää ihan hirveesti. Tuntuu myös että lihakset kohta sanoo ittensä irti: joka paikka tärisee jos laskee painoo. Ärsyttävää kun kroppa pettää mut näin. Mut toisaalta oon kyllä tyytyväinen tähän päivään syömisten osalta ja painon! Viimeinki se laski siihen 48... Vois käydä vielä illalla suihkussa.

Ainii, aattelin ilmottaa että kuvat jotka täällä on tai joita laitan on ite ottamiani ja yleensä niissä esiinnyn minä ellen muuta mainitse.

Blogi synty näiden biisien virratessa:
  • Elton John - Your Song
  • One Republic - Come Home
  • Death Cab for Cutie - A Lack of Color
  • Jason Mraz - If it kills me (casanova sessions version)



tiistaina, elokuuta 17

"Oot ihme minne ikinä meet."


Noniin, nyt alko taas ahdistaan.

En tiiä mistä äiti on kekannu että kaikki ei oo ihan hyvin mutta se tuputtaa nykyään kaikkee!
Äsken kun olin syömässä niitä nuudeleita, niin se sano et mun pitää juoda jotain "kunnollista" eli mehua koska pelkkä vesi ei riitä. Ja kuulemma aamutiskissä ei ollu mun lasia. Herranjestas SE LASKEE mun tiskit! Sitten se suunnilleen aneli että söisin leipää muttakun en suostunu niin se pakotti syömään jugurttia. Tässähän sitten lusikoidaan. Onneks se lähti kyllä lenkille niin otin vaa aika vähä ja vien ton takas. Silti kyllä ärsyttää koska tuli ylimäärästä toi + se mehu. Nii, ja mua heikotti sen verran ennen sitä syömistä nii en lähteny ees lenkille. Sen siis piti olla nuudelit - lenkki = :) mutta se kääntykin nuudelit + mehu + jugurtti = :(. Ja sitten kun avauduin K:lle (mun poikaystävälle) tästä niin se ohitti tän taas. Tai kun ennen puhuin sille tästä kaiken ja se kuunteli ja kommentoiki mutta nykyään vaikka puhun tästä enää tosi harvoin niin tuntuu että silti menee yli sen sietokyvyn ja se jollaintavalla haavottaa mua. Se oli ainoo henkilö jolle pystyin puhuun tästä avoimesti, sillai että en pelänny sen ottavan mallia tai huolestuvan liikaa ja nyt se ei jaksakkaan kuunnella. Tuntuu että oon niin yksin taas. Vihaan tätä tunnetta. En oo pitkään aikaan tuntenu kuuluvani mihinkään porukkaan kunnolla. Aina mussa on jokin ero jonka takia jään vähän ulkopuolelle, koskaan en riitä. Joskus nykyään teeskentelen jopa olevani jotain että kuuluisin porukkaan. Se vaan on liikaa kestettäväks olla aina se outo lintu, aina se neiti persoonallinen jota jotkut ehkä ihailee koska se uskaltaa sanoo mielipiteensä ääneen. Mä vaan en jaksa sitä toista puolta, sitä puolta joka ei kuulu minnekkään tai sitä jota kukaan ei loppujen lopuks ymmärrä tai kestä. Nyt iski ihan hirvee ahdistus ja tuli mieleen nää sanat:

"Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo."

Blogi synty näissä biiseissä:
  • Juha Tapio - Kuinka paljon
  • Juha Tapio - Pettävällä jäällä
  • Juha Tapio - Ohikiitävää
  • Juha Tapio - Ihme
  • Juha Tapio - Arvaamatta tuuli kääntyy vastaan

tämä päivä



Tänään oli kai ihan hyvä päivä, aamulla oli helppo herätä kun tiesi että on ilmasutaitoo, mun lempiainetta. Aamulla söin marjaleseitä ja rasvatonta maitoo. Aamupaino oli 48.6, ei hyvä.

Koulussa meni aika normisti, söin ruokailussa näkkärin, vesilasin
ja vähän makaronisalaattia.
On pakko syödä jotai, muuten ahmisin kotona. Se on o
ikeesti inhottavaa ku just on onnistunu oleen syömättä jossain kohti mut sitten sortuu yhteen leipään, yhtäkkiä huomaa vetävänsä sen lisäks jätskiä, ruokaa ja kaikkee mahdollista. Yleensä niiden jälkeen vihaan itteeni eniten.

Kun tulin kotiin kävin vaa'alla ja olin 48.4. Se on kiva kun aina koulun jälkeen painan vähemmän kun aamulla.

Siin vaa'alla ollessani katoin itteeni peilistä, näytin sillei hyvältä vähään aikaan (hoipuin tossa pari päivää sitten 50kg tienoolla ja voitte kuvia kuinka masentun
u olin) , joten otin jotain kuvia.



En sit tiiä, niitä kattellessani en kauheesti tykänny näkemästäni mut eikai sille sit voi mitään.

Kun kello oli jotain neljä, söin yhen vatruskan, 5 pinaattilättyä joiden päällä vadelmahilloo ja vesilasin. En nykyään juo muutakun vettä, on siistiä kun voi luopua niin helposti mehuista ja maidosta. Kyl mä limsaa oikeestaan joskus sillontällön juon mutta jokatapauksessa vesi nopeuttaa aineenvaihduntaa ja siinä ei oo kaloreita. Yhtenä päivänä join 1 litran vettä sillei putkee, ei tullu kovin hyvä olo.


Illalla aattelin lukee mopokorttikokeeseen kun mulla on se torstaina ja syödä maman kananuudeleita. Nii, ja käydä juoksemassa 3km, en oo tänään mu
utaku siivonnu sen lisäks.

Kirjottelen sit huomisesta; mulla alkaa balettireenit ja mun poikaystävällä on synttärit joten meen niille. ♥

ensimmäinen

Alotin tän bloggailun tänään, pitää siis kai nyt ensimmäisessä blogissa esitellä itteeni?
Oon siis 14 -ylihuomisesta lähtien 15- -vuotias tyttö "täydellisestä elämästä".
Täydellisellä elämällä tarkotan elämää, jossa ois kaikki resurssit onneen, mutta jostain syystä oon ajautunu tähän tilanteeseen: "syömishäiriön rajoille", kuten terkkari sano. Se oli saanu vihiä mun ajatuksista kuraattorin kautta. Jotenkin se tuntu vaan hyvältä idealta kertoo jollekkin että jos tää pahemmaks yltyy en tapa itteeni, kuolemaa mä en tahdo.

Luultavasti ne jotka tätä lukee haluaa automaattisesti tietää mun mitat, onnistumiset ja lihavimmat hetkeni, joten täältä ne tulee:

162cm
paino alimmillaan 47.1kg
paino korkeimmillaan 51.5kg
paino tällähetkellä 48.4kg
tavoitepaino: 46kg, täytyy kumminkin sanoo että tää vaihtelee 38-46kg

Mittarina käytän uutukaista digitaalivaakaa joka väittää tietävänsä mun rasva- ja lihasprosentin sekä kuinka paljon musta on nestettä. Epäilen tätä, joten niitä en kirjota.

Asun siis perheessä jossa vanhemmat on vielä naimisissa, mulla on isosisko ja -veli jotka kumpikin asuu aikalailla omillaan. Isäkin asuu töiden takia toisella paikkakunnalla arkiviikot ja tulee viikonlopuiks kotiin ja lomiks tietysti. Mulla on kaks kissaa ja hoidettavana siskon koira, se on ite Espanjassa poikaystävänsä kanssa. Suhteet perheeseen on läheiset ja isä tietää mun säädöstä ruuan kanssa.

Tässä olkoon esittelyä tarpeeks näin ensialkuun, toivottavasti joku löytää mut ja lukee tän, ois hauskaa tietää etten kirjota tyhjyydelle. Tyhjyys pelottaa mua.

Näin blogiin liittyen aattelin kirjottaa aina minkä biisien soidessa oon tän kirjottanu.

  • Zen Café - Huonot päiväsi
  • Riverside - Hyperactive
  • Imogen Heap - Glittering clouds